Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Lakiin tulee 1.7.2023 uusi pykälä, joka määrää hyvinvointialueita järjestämään päiväkeskuspalvelua. Laissa säädetyssä päiväkeskuspalvelussa tulee voida asioida päihtyneenä ja nimettömänä.
Päiväkeskuksia koskevan lainsäädännön on määrä tulla voimaan 1.7.2023. Olemme koonneet Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kannalta keskeiset asiat, jotka on poimittu lain perusteluosasta.
Itse lakipykälä (sosiaalihuoltolaki 24 b §) kertoo päiväkeskuksesta näin:
“Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä.”
Mitä tämä siis tarkoittaa?
1. Palvelun sisältö
- Päiväkeskus on pakollinen palvelu, joka hyvinvointialueen tulee järjestää joko itse tai ostopalveluna.
- Palvelun tulee mahdollistaa päiväaikainen suoja ja siellä pitää olla mahdollisuus ruokailla, peseytyä ja levätä.
- Päiväkeskuksessa tulee voida asioida päihtyneenä ja nimettömänä.
- Saatavilla sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön antamaa sosiaaliohjausta – ei kuitenkaan välttämättä kokoaikaisesti.
2. Sosiaalihuollon asiakkuudesta
- Asiakkaan tarpeista lähtevä sosiaaliohjaus ja neuvonta olisivat keskeistä päiväkeskuspalveluun kuuluvaa sisältöä.
- Pelkkä päiväkeskuksessa asiointi ei aloittaisi sosiaalihuollon asiakkuutta ja palvelutarpeen arviointia, jos henkilö ei olisi siihen halukas.
3. Kuka voi järjestää lakisääteistä palvelua?
Hyvinvointialueet voisivat edelleen halutessaan ostaa palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta (esim. järjestö), mutta palveluun sisältyvä sosiaaliohjaus tulisi järjestää hyvinvointialueen omana virkatyönä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että hyvinvointialueen omaa työntekijää käytettäisiin palvelutarpeen arviointiin ja ohjausta sisältäviin toimintoihin, vaikka muu päiväkeskuksen sisältö tuotettaisiin yksityisen palveluntuottajan toimesta.
4. Päiväkeskus alueellisena palveluna
- Päiväkeskuspalvelu on lähtökohtaisesti lähipalvelu, mutta alueellisesti palvelun tarve painottuisi oletettavasti erityisesti isompien kaupunkien ympäristöihin.
- Alueellisten erojen ja palvelutarpeiden vaihtelevuuden vuoksi palvelun toteuttamisvaihtoehdot haja- asutusalueella voisivat olla jossain määrin vaihtelevia.
Mitä tämä tarkoittaa nykyisille Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen päiväkeskuksille?
Varsinaisessa laissa tai sen perusteluosassa asiaan ei oteta asiaan kantaa. Lakiesityksen luvussa Ehdotukset ja niiden vaikutukset kuvataan lakisääteisen palvelun suhdetta järjestöjen tarjoamaan STEA-rahoitteiseen päiväkeskustoimintaan näin:
“Uudistus voi aiheuttaa muutoksia niiden järjestötoimijoiden toimintaan, jotka ovat tuottaneet vastaavan kaltaista palvelua niin kutsutulla STEA-rahoituksella. Järjestöjen vaihtoehdot ovat:
1) lain kriteerit täyttävän ostopalvelun myyminen kilpailutuksen kautta hyvinvointialueelle, jota täydennetään hyvinvointialueen omalla virkatyöllä
2) oman toiminnan uudelleen suuntaaminen STEA-avustusten mukaiseen ei-lakisääteiseen palveluun.”
Lakimuutos koskettaa monia jäsenjärjestöjä ja herättää varmasti paljon kysymyksiä. Muutoksen aikoina yhteistyön merkitys korostuu. Olettehan matalalla kynnyksellä yhteydessä Päiväkeskus2025 -hankkeen työntekijöihin – yksin ei pidä jäädä murehtimaan!
Päiväkeskus 2025 -hankkeen yhteyshenkilöt:
Lea Stenberg, projektipäällikkö
lea.stenberg@sininauha.fi, p. 044 269 7980
Jenni-Emilia Ronkainen, suunnittelija
jenni-emilia.ronkainen@sininauha.fi, p. 044 4014333
