Palveluihin syntymässä aukko – lakiluonnos ja kehysriihen linjaukset muuttavat toimintaympäristöä

24.4.2026

Sosiaalihuoltolain uudistus ja kehysriihen tuoreet linjaukset piirtävät nyt aiempaa selkeämmän kuvan siitä, mihin suuntaan palvelujärjestelmä on kehittymässä. Sininauhaliitto käsitteli kokonaisuutta jäsenjärjestöpäivillä huhtikuussa. 

Maaliskuussa (25.3.) keskustelussa tunnistettiin vielä riskejä. Nyt tilanne on konkretisoitunut: lakiluonnos on lausunnoilla ja kehysriihen sosiaalihuoltoon kohdistuvat säästölinjaukset ovat tiedossa. 

Jos kokonaisuus tiivistetään, esiin nousee kolme keskeistä muutosta: 

  • nykyiset palvelut muuttuvat merkittävästi  
  • tilalle tuleva palvelu on vielä avoin  
  • samaan aikaan rahoitus vähenee  

Kyse ei ole vain yksittäisestä palvelumuutoksesta, vaan laajemmasta rakenteellisesta muutoksesta, jossa palvelujärjestelmään on syntymässä aukko. 

Lakiluonnos muuttaa palvelurakennetta 

Lakiluonnoksen mukaan kuntouttava työtoiminta päättyy ja sosiaalista kuntoutusta koskeva sääntely poistuu nykyisessä muodossaan. Tilalle tulee uusi palvelu: työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki. 

Vaikka palvelun tavoitteet: toimintakyky, osallisuus ja työllistymisedellytykset ovat tuttuja, sen toteutus jää pitkälti avoimeksi ja alueellisesti määriteltäväksi. 

Uudesta palvelusta ei ole määritelty tarkasti esimerkiksi sisältöä, kestoa tai intensiteettiä eikä valtakunnallista minimitasoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelun taso voi vaihdella merkittävästi alueittain. 

Tuki voi jäädä liian kevyeksi 

Lakiluonnoksen perusteella herää keskeinen kysymys: onko uusi palvelu riittävän vahva tukemaan ihmisiä kohti työllisyyspalveluja? 

Tulkinta on, että palvelu painottuu matalan kynnyksen tukeen, kuten ohjaukseen ja arjenhallinnan vahvistamiseen, eikä vastaa kaikilta osin nykyisten palvelujen pitkäjänteistä kuntouttavaa roolia. 

Kehysriihen linjaukset kiristävät tilannetta entisestään 

Samaan aikaan kehysriihessä on päätetty merkittävistä leikkauksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin että järjestöavustuksiin. 

Tämä tarkoittaa, että muutokset kohdistuvat samanaikaisesti kahteen suuntaan, palvelujärjestelmään itseensä sekä järjestöihin, jotka täydentävät ja tukevat julkisia palveluja.  Käytännössä tämä näkyy sekä asiakkaiden saamassa tuessa että siinä, millaisia toimijoita palvelujen rinnalla on jatkossa mukana. 

Samalla järjestöjen rahoitusta vähennetään ja sen rakennetta muutetaan siten, että osa rahoituksesta ohjautuu jatkossa hyvinvointialueiden kautta. Uudelle palvelulle ei ole esitetty erillistä rahoitusta, vaan se toteutetaan osana hyvinvointialueiden yleisrahoitusta. 

Kokonaisuutena tämä tarkoittaa, että samaan aikaan kun palveluja uudistetaan, myös niiden toteuttamisen edellytykset heikkenevät. 

Palveluaukko uhkaa syntyä, ratkaisu vielä avoin 

Lakiluonnoksen ja rahoitusratkaisujen yhteisvaikutuksena on todennäköistä, että syntyy tilanne, jossa, uusi palvelu jää liian kevyeksi eikä työllisyyspalveluihin ole määritelty vastaavaa tukea vaikeasti työllistyville. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja monipalvelutarpeisia ihmisiä. 

Kyse on ryhmästä, joka ei ole valmis siirtymään suoraan työllisyyspalveluihin, mutta tarvitsee enemmän kuin kevyttä tukea. Riskinä on, että osa ihmisistä jää palvelujen väliin. 

Vaikka haaste on tunnistettu, siihen ei ole vielä esitetty selkeää ratkaisua, siirtymävaiheen mallia ei ole määritelty ja rahoitusratkaisu puuttuu ja järjestöjen rooli on avoin. Tilanne on edelleen kesken. 

Vaikutukset näkyvät suoraan järjestöissä 

Muutos koskee suoraan järjestöjen toimintaa, nykyinen palvelumyynti muuttuu, uusi palvelu ei ole helposti tuotteistettavissa ja rahoituksen ennakoitavuus heikkenee. Samalla järjestöjen rooli ja toimintamahdollisuudet ovat murroksessa. 

Miten tilanteeseen voi valmistautua? 

Tässä tilanteessa korostuu kolme asiaa:
1. oman toiminnan ja osaamisen selkeä kuvaaminen,
2. vaikuttaminen hyvinvointialueilla ja
3. yhteistyön vahvistaminen.
 

Keskeinen kysymys


Lopulta kysymys tiivistyy tähän: Miten varmistetaan, ettei tuki ennen työllisyyspalveluja jää puuttumaan? 

Kun palvelun sisältö on avoin ja rahoitus vähenee, on todennäköistä, että palvelu kevenee, vaikka tuen tarve ei vähene. 

 

Jaana Joutsiluoma
Kirjoittaja Jaana Joutsiluoma

Luitko jo nämä?

2.4.2026

Kuntouttavan työtoiminnan muutos näkyy jo kentällä – keskustelutilaisuus kokosi jäsenkentän havaintoja

Kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuus on parhaillaan muutoksessa, ja samalla myös laajempi...
18.3.2026

Sininauhaliitto seuraa työpajatoiminnan muutoksia jäsenjärjestöjen tueksi

Työpajatoiminnan ja muun työllisyyttä tukevan toiminnan toimintaympäristö on muutoksessa....
4.3.2026

Kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristö on muuttumassa - mitä nyt tiedämme?

Kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristö on merkittävässä murroksessa. Hallitusohjelman...