Uusi palveluntuottajarekisteri Soteri otettiin käyttöön 1.1.2024.
Mikä siis muuttui?
Soteri on otettu käyttöön, ja Valveri-rekisterin käyttö päättyy.
Valveri-rekisterissä olleet rekisteröinnit ovat siirtyneet sellaisenaan uuteen rekisteriin. Valveriin rekisteröityneet palveluntuottajat voivat jatkaa toimintaansa normaalisti.
Uudet yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat rekisteröidään Soteriin.
Jos alatte 1.1.2024 jälkeen tuottaa ilmoituksenvaraisia sosiaalipalveluja, teidän pitää tehdä rekisteröintihakemus Valviraan tai aluehallintovirastolle, jotta tietonne voidaan rekisteröidä Soteriin. Hakemusta ei siis tehdä enää hyvinvointialueille.
Jos on jo rekisteröitynyt Valveriin, tarvitseeko rekisteröityä uudelleen Soteriin?
Ei tarvitse. Tiedot siirtyvät Valveri-rekisteristä Soteriin maksutta ja sellaisena kuin ne on Valveriin rekisteröity. Lisäksi viranomaiset täydentävät tietoa uuden lain vaatimissa rajoissa. Jos tietosi ovat ajan tasalla, rekisteriin siirtyminen ei edellytä sinulta toimia.
Lisätietoja antaa lakimiehemme Suvi-Sorja Kemppainen
suvi-sorja.kemppainen@sininauha.fi
044 491 4622
Tässä koko tiedote asiasta:
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskeva laki (sote-valvontalaki) on tullut voimaan 1.1. 2024.
Laki koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen valvontaa. Samalla voimassa olevat yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki ja yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki kumotaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädännössä olevat valvontaa koskevat säännökset pääasiallisesti kumotaan.
Sote-valvontalailla turvataan asiakas- ja potilasturvallisuutta ja varmistetaan laadultaan hyvät palvelut
Palveluntuottajan on turvattava palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvottava niiden toteutumista. Laissa säädetään toiminnan johtamista sekä vastuuhenkilöä koskevista edellytyksistä.
Palveluntuottajilla tulee olla palveluyksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma. Palvelunjärjestäjän ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan on laadittava omavalvontaohjelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan tarjoamat palvelut ja toiminnot.
Rekisteröintivelvollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin (Soteri)
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan tuottaminen edellyttää, että sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö on rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin (Soteri), ja että rekisteröinnistä on annettu päätös. Palveluntuottajan rekisteröinti on edellytys palveluyksikön rekisteröinnille.
Rekisteröinnin edellytyksenä on, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö täyttävät niille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset, joista säädetään sote-valvontalain 6–10 §:ssä. Palveluntuottaja toimittaa palvelutoimintaansa koskevat tiedot valvontaviranomaiselle ja vastaa niiden oikeellisuudesta. Tarvittaessa toiminnan laadun tai laajuuden sitä edellyttäessä pyydetään tarkempia selvityksiä tai suoritetaan tilojen ennakkotarkastus toimintaedellytysten arviointia varten.
Palveluntuottaja antaa rekisteröintiä koskevat tiedot sähköisesti Valviralle, josta ne siirretään automaattisesti palveluyksikön rekisteröintiä varten toimivaltaisen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Asian käsittelee se aluehallintovirasto, jonka toimialueella palveluja tuotetaan. Jos palveluja tuotetaan useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella, asian käsittelee Valvira.
Rekisteröitymisen erityiskysymyksiä
Palveluntuottajan velvollisuus rekisteröityä ja rekisteröidä palveluyksikkö
Sote-valvontalain 5 §:n nojalla sosiaali- ja terveyspalveluja saa tuottaa vain palveluntuottaja, joka on 11 §:ssä tarkoitetussa Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri) ja jonka palveluyksikkö on rekisterissä 21 §:n mukaisesti.
Palvelutuotanto asiakkaaseen tai potilaaseen nähden viittaa siihen, että tosiasiallisen palvelun vastaanottaja on sosiaali- tai terveydenhuollon asiakas tai potilas.
Olennaista on, että palvelun välitön tai välillinen vastaanottaja on asiakas tai potilas. Palveluntuottajalla ei siis tarvitse olla suoraa sopimussuhdetta tai lakiin perustuvaa järjestämisvastuuta asiakkaaseen tai potilaaseen nähden.
Rekisteröintiä koskeva päätös
Valvontaviranomaisen on palveluntuottajan hakemuksesta tehtävä päätös palveluntuottajan rekisteröimisestä, palveluyksikön rekisteröimisestä ja rekisteröinnin muutoksesta taikka niiden hylkäämisestä. Rekisteriin merkitään palveluntuottaja ja palveluyksikkö, jotka täyttävät laissa säädetyt edellytykset.
Valvontaviranomainen voi tarvittaessa asettaa rekisteröintipäätöksessä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja koskien palvelutuotantoon käytettäviä tiloja, välineitä, henkilöstöä, omavalvontaa, valvovalle viranomaiselle toimitettavia tietoja, rekisteröinnin määräaikaisuutta taikka palvelun sisältöä ja menettelytapoja.
Palveluntuottajan luotettavuuden arviointi päätöksenteossa
Valvontalain 6–7 §:ssä säädetään palveluntuottajaa koskevista edellytyksistä. Edellytyksiin sisältyy ns. luotettavuusarviointi, joka on kokonaisharkintaa 7 §:ssä tarkemmin määriteltyjen tekijöiden suhteen. Näissä tekijöissä arvioidaan myös palveluntuottajan toiminnan taloudellisia edellytyksiä.
Palveluntuottajan luotettavuuden arviointi
Valvontalain 6 §:ssä säädetään palveluntuottajan yleisistä edellytyksistä, johon kuuluu keskeisesti palveluntuottajan luotettavuus. Palveluntuottajan on oltava toiminnan sisältöön ja laajuuteen nähden luotettava, jotta se pystyy huolehtimaan toiminnasta, sen jatkuvuudesta ja lakisääteisten velvollisuuksiensa täyttämisestä.
Ilmeinen sopimattomuus harjoittaa elinkeinotoimintaa
Valvontalain 7 §:n 1 momentin mukaan palveluntuottaja ei täytä luotettavuuden edellytystä palvelujen tuottamiselle, jos palveluntuottajan tai sen vastuuhenkilöiden aikaisempi toiminta osoittaa kokonaisuutena arvioiden palveluntuottajan tai henkilön ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan sote-valvontalain mukaista elinkeinotoimintaa.
Vastuuhenkilöiden lisäksi palveluntuottajan rekisteröinnin myöntämisen edellytykset voidaan tarvittaessa tutkia sellaisilta tahoilta, jotka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttävät määräämisvaltaa palveluntuottajan puolesta (esim. prokuristit, enemmistöomistajat, tosiasialliset edunsaajat), jos olosuhteista käy selvästi ilmi, että palveluntuottajan toimintaa johtaa tai sen hallintoa hoitaa muu henkilö tai yhteisö kuin hakemuksessa merkitty, ja menettelyyn liittyvät järjestelyt on esitetty tosiasiallisten olosuhteiden vastaisesti toiminnan edellytyksistä annettujen säännösten kiertämiseksi.
Palveluntuottajan aikaisempi konkurssi
Valvontalain mukaan palveluntuottajan tai vastuuhenkilön aikaisemman toiminnan arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon muun muassa se, että palveluntuottaja tai vastuuhenkilöt ovat käyttäneet määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi mainittuna aikana on rauennut varojen puutteessa.
Säännöksen tarkoitus on estää taloudellista luotettavuutta koskevan sääntelyn kiertäminen esimerkiksi perustamalla jatkuvasti uusia oikeushenkilöitä saman toiminnan jatkamiselle.
Valvontalaissa tarkoitettu kolmen vuoden määräaika lasketaan siitä päivästä lähtien, jolloin tuomioistuin on asettanut oikeushenkilön konkurssiin tai antanut päätöksen konkurssin raukeamisesta varojen puutteessa. Palveluntuottajan tai vastuuhenkilön aikaisempi konkurssi ei ole ehdoton este rekisteröinnille toisin kuin palveluntuottajan ajankohtainen konkurssi.
Aikaisemman konkurssin merkitystä palveluntuottajan luotettavuuden arvioinnissa tulee arvioida yhdessä muiden luotettavuutta koskevien edellytysten kanssa. Aikaisemman konkurssin vaikutuksesta palveluntuottajan luotettavuuteen huomioidaan muun muassa:
Verojen ja julkisten maksujen laiminlyönti
Valvontalain mukaan palveluntuottajaa tai vastuuhenkilöä ei voida pitää luotettavana, jos palveluntuottajalla tai henkilöllä on ollut arviointia edeltäneen kolmen vuoden aikana toistuvasti tai huomattavassa määrin veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien rekisteröimis-, ilmoitus- tai maksuvelvollisuuksien hoitamisen laiminlyöntejä.
Lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönnit otetaan harkinnanvaraisesti huomioon kiinnittäen erityisesti huomiota sääntelyn tarkoitukseen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Rajauksella turvataan se, että elinkelpoinen liiketoiminta saa jatkua. Sääntelyssä tarkoitetun verovelan tai muiden velvoitteiden määrälle ei ole asetettu tiettyä euromääräistä rajaa.
Säännönmukainen velvoitteiden laiminlyöminen, viivästynyt hoitaminen, verovelan kertyminen ja hidas suorittaminen tai verotarkastuksessa havaitut epäkohdat voivat osoittaa palveluntuottajan toimivan tavalla, joka voi vaikuttaa myös potilas- ja asiakasturvallisuuteen sekä palvelujen laatuun, ja joka ei ole palvelujen ja sääntelyn tarkoitukseen nähden hyväksyttävä.
Yksittäiset tai unohdukseen rinnastuvat ilmoituslaiminlyönnit tai rahamäärältään pienet maksulaiminlyönnit eivät vielä osoita palveluntuottajaa epäluotettavaksi. Palveluntuottajaa ei tule pitää epäluotettavana myöskään, jos esimerkiksi verovelasta on tehty maksusuunnitelma ja sen ehtoja noudatetaan.
Jos palveluntuottajalla on ulosotossa säännöksessä tarkoitetuista laiminlyönneistä todettu niin sanottu varattomuuseste, vaadittavat edellytykset eivät myöskään täyty, koska tämä osoittaa ilmeistä maksukyvyttömyyttä ja siten vakavaa luotettavuuden vaarantumista. Merkittävät julkiset velat ulosotossa tai varattomuuseste muodostavat lähtökohtaisen esteen palveluntuottajana.
Soteri avautuu 1.1.2024 osoitteessa: https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/palveluntuottajarekisteri
Lisätietoja:
Suvi-Sorja Kemppainen
Lakimies
suvi-sorja.kemppainen@sininauha.fi
044 491 4622