Kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristö on merkittävässä murroksessa. Hallitusohjelman linjausten seurauksena kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki ollaan kumoamassa, eikä nykyinen palvelu sellaisenaan jatku. Tämän seurauksena kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuutta valmistellaan parhaillaan kahdessa eri kokonaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa.
STM:n valmistelussa tarkastellaan sosiaalihuollon palveluja osana laajempaa sosiaalipalveluiden uudistusta ja siihen kohdistuvia säästötavoitteita. Valmistelussa on hahmoteltu uutta sosiaalihuollon palvelua, joka perustuisi vapaaehtoisuuteen ja olisi määrärahasidonnainen. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, millaiseksi palvelun sisältö, ohjaus ja alueellinen yhdenvertaisuus muodostuvat, sekä miten palveluun osallistuvien arjen edellytykset – kuten taloudellinen kannustin – turvataan.
TEM:n puolella valmistelu liittyy arviomuistioon, jossa tarkastellaan keinoja vastata niiden kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tarpeisiin, joiden arvioidaan voivan siirtyä työvoimapalvelujen piiriin. Arvioiden mukaan kyse on noin 10–15 prosentista nykyisistä asiakkaista. TEM:n valmistelu nojaa olemassa oleviin työllisyyspalvelujen keinoihin, eikä siihen sisälly uusia palveluja tai lisäresursseja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
Yhteinen huoli molemmissa valmisteluissa on se, että sosiaalihuollon ja työllisyyspalvelujen väliin jäävä siirtymävaihe uhkaa jäädä avoimeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa riskiä siitä, että ihmiset, jotka eivät vielä kykene siirtymään työvoimapalveluihin, jäävät kevyiden, vapaaehtoisuuteen nojaavien palvelujen varaan – tai kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle.
Välityömarkkinoilla keskeinen rooli
Sininauhaliitossa näemme, että välityömarkkinoilla on jatkossakin keskeinen rooli tämän rakenteellisen aukon paikkaamisessa. Välityömarkkinat mahdollistavat tuetun ja vaiheittaisen etenemisen, jossa sosiaalihuollon tuki, osallisuus ja työelämävalmiuksien vahvistaminen voivat kytkeytyä hallitusti myös työllisyyspalveluihin. Osa ihmisistä etenee välityömarkkinoiden kautta kohti avoimia työmarkkinoita, mutta osalle tuettu työ on pidempiaikainen tai pysyvä tapa olla osallisena ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä.
Liitossa kehitetty Nivel-malli tarjoaa yhden konkreettisen esimerkin siitä, miten sosiaalista kuntoutusta ja tuettua työelämäosallisuutta voidaan toteuttaa kokonaisuutena, joka vastaa nyt syntyvään palveluaukkoon. Lisäksi Sininauhaliiton laskentatyökalu osoittaa, että kuntouttavan työtoiminnan ja välityömarkkinoiden vaikuttavuus syntyy suurelta osin hyvinvointi- ja toimintakykyvaikutuksista – ei pelkästään suorista siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Näennäiset säästöt osallistumisen heikentämisestä voivat johtaa kustannusten siirtymiseen raskaampiin palveluihin ja etuuksiin.
Sininauhaliitto seuraa valmistelua tiiviisti ja jatkaa vaikuttamistyötä sen puolesta, että kuntouttavan työtoiminnan purkautuessa tilalle rakennetaan toimivia, tuettuja ja oikea-aikaisia ratkaisuja niille ihmisille, joiden kuntoutuminen vaatii aikaa, tukea ja pysyvyyttä. Pidämme jäsenet ajan tasalla valmistelun etenemisestä ja sen vaikutuksista järjestöjen työllisyystoimintaan.
Kirjoittaja: Jaana Joutsiluoma
Suunnittelija, Sininauhaliiton työllisyystoiminta
