Palkkatuen uudistus on puhuttanut paljon viimeisen lähes vuoden aikana. Sininauhaliiton sekä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen pitkä vaikuttamistyö sai arvoisensa päätöksen, kun 9.2.2023 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yksimielisesti muutti hallituksen ehdotusta. Muutetussa ehdotuksessa järjestöjen 100 % palkkatuki jatkuu entisellään.
Sininauhaliiton työllisyystoiminnan suunnittelija Jaana Joutsiluoma kokosi palkkatukiuudistuksen kannalta olennaiset lakiasiat tiiviiseen pakettiin.
100 %:n palkkatuki
Voimassa olevan JTYPL (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta) 9 §:n mukaan yhdistykselle, säätiölle ja rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle (jäljempänä järjestöt), joka palkkaa työnhakijan muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin, palkkatuen määrä on enintään 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia. Tämä koskee niitä tuella palkattavasta aiheutuvia palkkauskustannuksia, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta.
Elinkeinotoiminnan harjoittamisen käsitettä käytetään JTYPL:ssa rajaamaan sitä, katsotaanko palkkatuki valtiontueksi vai ei. Käsitettä ei ole määritelty palkkatukea koskevissa säännöksissä, vaan elinkeinotoiminnan käsitteen tulkinta on todettu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ja asetusta koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeessa (TEM/2376/00.03.05.02/2017).
Ohjeen mukaan järjestö katsotaan elinkeinotoimintaa harjoittavaksi työnantajaksi, jos palveluiden ja tuotteiden myynti on jatkuvaa, tapahtuu ansiotarkoituksessa ja kilpailuolosuhteissa. Merkitystä on annettu toiminnan yleishyödyllisyydelle ja sille, onko siinä kysymys verotettavasta elinkeinotoiminnasta. Soveltamisohjeessa esimerkiksi kierrätyskeskustoimintaa ei lähtökohtaisesti pidetä elinkeinotoimintana, mikäli tarjottuja tuotteita ei jatkojalosteta ja ne on hankittu vastikkeetta.
Tuen myöntämistä harkitessaan työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, onko järjestön taloudellisella toiminnalla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Jos kauppavaikutusta arvioidaan olevan, tuki myönnetään de minimis -tukena. Tunnusmerkeistä, joiden perusteella toiminnalla katsotaan olevan kauppavaikutusta, ehdotetaan esityksessä säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Ehdotettu muutos koskisi myös järjestöille myönnettävää työllisyyspoliittista avustusta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan yksimielinen mietintö
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korosti, että palkkatukiuudistuksen tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukeminen. Valiokunta pitää esityksen vaikutusten arviointeja etenkin järjestöjen osalta vaikeasti hahmotettavina ja puutteellisina.
Tämän vuoksi valiokunta ehdotti JTYPL 7 luvun 8 §:n muuttamista siten, että voimassa oleva sääntely ja noudatettu käytäntö järjestöille myönnettävässä 100 %:n palkkatuessa jatkuu.
Eduskunnan vastaus (EV 288/2022 HE 175/2022 vp)
100 prosentin palkkatuki
Poiketen siitä, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään, yhdistykselle, säätiölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle muuhun kuin elinkeinotoimintaan myönnettävän palkkatuen määrä on 100 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista 5 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista korotettuna kertoimella 1,23. Ehtona on, että tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Palkkakustannuksiin luetaan kustannukset, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta.
Tukea myönnetään 10 kuukauden ajalle työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi.
Jos 1 momentissa tarkoitettu tuki myönnetään elinkeinotoimintaan, tuki myönnetään de minimis -tukena.
Palkkatuki 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen palkkaamiseen
Palkkatukea voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneelle 24 kuukaudeksi työsuhteen alusta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi. Tällöin työnhakijan on oltava:
1) palkkatuen myöntämishetkellä täyttänyt 60 vuotta; ja
2) ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 14 kuukauden aikana.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi jatkaa tukiaikaa enintään 24 kuukautta kerrallaan edellyttäen, että 3 §:n 3 momentin 1—4 kohdassa ja 4 §:n 2—4 momentissa säädetyt työnantajaa ja työsuhdetta koskevat edellytykset edelleen täyttyvät. Lisäksi jatkohakemuksen tulee olla jätetty työ- ja elinkeinotoimistolle ennen edellisen tukijakson päättymistä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu palkkatuki myönnetään taloudelliseen toimintaan de minimis -tukena.
Palkkatuki oppisopimuskoulutukseen
Palkkatuki voidaan myöntää oppisopimuskoulutukseen myös muun kuin 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Tuella palkatun ei tarvitse olla työtön, jos oppisopimuskoulutukseen on myönnetty palkkatuki ennen koulutuksen alkamista ja koulutus toteutetaan usean työnantajan palveluksessa. Tällöin aiemmin toisella työnantajalla työskennellyt henkilö voi siirtyä uuden työnantajan palvelukseen ilman, että hänen tarvitsee välissä ilmoittautua työttömäksi.
Oppisopimuskoulutukseen myönnettävän palkkatuen kesto on palkkatukea myönnettäessä mitoitettava koko sille ajalle, jonka työ- ja elinkeinotoimisto arvioi tarkoituksenmukaiseksi. Tukiaikaa voidaan kuitenkin estämättä jatkaa, jos henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen oppisopimuskoulutuksen kesto muuttuu koulutuksen aikana. Jatkohakemus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen myönnetyn tukijakson päättymistä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu palkkatuki myönnetään taloudelliseen toimintaan de minimis -tukena.
Palkkatuen enimmäismäärä ja maksamisen esteet
Palkkatukea maksetaan enintään 1 260 euroa kuukaudessa. Jos tuki on myönnetty 7 §:n perusteella, tuen enimmäismäärä on 1 770 euroa kuukaudessa ja jos tuki on myönnetty 8 §:n perusteella, tuen enimmäismäärä on 2 020 euroa kuukaudessa.
Jos maksatusjakson kesto poikkeaa kalenterikuukaudesta, enimmäismäärä jaetaan luvulla 30 ja kerrotaan maksatusjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärällä. Palkkatuen enimmäismäärää tarkistetaan ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
Palkkatukea ei makseta, jos:
1) tuen saaja ei noudata palkkatukipäätöksessä asetettuja ehtoja;
2) palkkatuen myöntämisen jälkeen käy ilmi, että 3 §:ssä säädetyt työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset, 4 §:ssä säädetyt työsuhteeseen liittyvät palkkatuen edellytykset tai 11 §:ssä säädetyt tuella palkatun siirtämiseen liittyvät edellytykset eivät täyty;
3) palkkatukea on myönnetty virheellisesti, liikaa tai perusteettomasti.
Vähämerkityksinen eli de minimis -tuki
Tukea voi saada enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Enimmäismäärässä huomioidaan kasautuma eli kaikkien eri viranomaisten kyseisenä ajanjaksona de minimis -tukena myöntämä rahoitus. Toimijan eri lähteistä saaman de minimis -tuen kokonaismäärä ei saa ylittää enimmäismäärää, joka on 200 000 euroa kolmena kalenterivuotena.
Alkuperäisessä hallituksen esityksessä olleen koko toiminnan tarkastelun ja myytyjen palveluiden ja tavaroiden arvon voi unohtaa, sellaista ei hyväksytyssä esityksessä ole. Jatkossa toimitaan nykykäytännön mukaan, jossa esimerkiksi kirpputori- ja kierrätystoimintaa ei katsota elinkeinotoiminnaksi. Lisätietoa löytyy JTYPL-ohjeesta.
Lisätietoa: https://tem.fi/vahamerkityksinen-tuki-eli-de-minimis-tuki
JTYPL-ohje (tiedosto löytyy alta)
Elinkeinotoiminnan määrittelystä
Elinkeinotoiminnan määrittelystä voi lukea tarkemmin JTYPL-ohjeesta sivulta 62 alkaen.Nykyisin palkkatukea ei myönnetä elinkeinotoimintaan. Palkkatuen myöntäminen myös elinkeinotoimintaan on siis lisäys nykymalliin.
Sininauhaliitto seuraa tarkkaan muutoksia palkkatukea koskevassa lainsäädännössä. Tavoitteemme on pitää huolta siitä, että nykykäytäntö säilyy, eikä elinkeinotoiminnan määrittely muutu järjestöille epäedulliseksi. Toisin sanoen, jos järjestö on nyt saanut palkkatukea, pitäisi sitä saada myös jatkossa. Tämän lisäksi palkkatukea voi hakea elinkeinotoimintaan, sillä samalla toimijalla voi olla sekä elinkeinotoiminnaksi katsottavaa toimintaa, että ei elinkeinotoiminnaksi määriteltyä toimintaa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä puhutaan nykykäytännöstä, jota on vaikeampi muuttaa, kuin jos mietinnössä puhuttaisiin vain ohjeesta.
Kysyttävää palkkatuesta ja sen lakikiemuroista?
Ota yhteys Jaana Joutsiluomaan, jaana.joutsiluoma@sininauha.fi
