Pertti, 75, työskentelee vapaaehtoisena Luukkaan Pysäkillä Lappeenrannassa. Pertti aloitti vapaaehtoistyön oman elämänmuutoksen myötä. Työ tuo Pertille paljon iloa, sillä hän kokee kuuntelemisen ja auttamisen sydämen asiaksi.
Miten tulit mukaan Luukkaan pysäkin toimintaan?
Aloitin vapaaehtoisena Luukkaan Pysäkillä noin kolmetoista vuotta sitten, kun jäin eläkkeelle ja vaimoni kuoli. Olen tehnyt työurani Konnunsuon vankilan vastaanotto-osastolla, ja siellä opin kohtaamaan ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Minulle on aina ollut tärkeää kuunnella ihmisiä – aidosti ja läsnä ollen.
Mitä vapaaehtoistyöhösi kuuluu?
Toimin pääsääntöisesti toiminnanohjaajana ja kuntouttavan työtoiminnan valvojana. Haastattelen uusia kuntouttavaan työtoimintaan tulijoita, tutustun heidän taustoihinsa ja suunnittelen heille työtehtäviä yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa.
Keskustelen ihmisten kanssa myös heidän elämäntilanteestaan ja mahdollisesti työtä rajoittavista tekijöistä. Mitä vaan ihminen haluaa kertoa, niin kuuntelen.
Koska asun aivan vieressä, käyn usein hoitamassa myös paperitöitä, joskus iltaisinkin. Lisäksi vastaan sopimuksista kauppojen kanssa hävikkiruoan osalta ja toimin hallituksen varapuheenjohtajana.
Mikä sai sinut lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Ajatus lähti siitä, kun aloin poimia marjoja naapurustolle ja huomasin, miten hyvä olo siitä tuli. Auttamisen ilo syntyy pienistä asioista. Koen toisten ihmisten auttamisen sydämen asiaksi, jopa velvollisuudekseni.
Mikä on ollut koskettavinta tai mieleenpainuvinta vapaaehtoistyössäsi?
Sanoisin, että ei ole vaan yhtä hetkeä – vaan koskettavinta on ollut kokonaisuus. Palkitsevinta on hyvä olo, kun päivän päätteeksi menee kotiin ja tietää saaneensa tehdä merkityksellistä työtä.
Minkälaisia huomioita olet tehnyt vapaaehtoisen silmin maailmasta?
Olen huomannut, että yhteiskunnan korkeammilla tasoilla ei aina arvosteta riittävästi toisten ihmisten auttamista. Tälle sektorille toivoisin enemmän myötämielisyyttä. Meillä on suuri tarve ihmisille, jotka kuuntelevat. Toisen ihmisen arvostava kohtaaminen ja myötäeläminen ovat asioita, joita ei voi korvata millään muulla.
Lue lisää vapaaehtoistarinoita