Seija, 78, työskentelee vapaaehtoisena Luukkaan Pysäkillä Lappeenrannassa. Kolmena päivänä viikossa Seija keittää kahvit, juttelee kävijöiden kanssa ja tuo mukanaan iloa ja huumoria. Vapaaehtoisena Seija haluaa vaikuttaa siihen, että jokaisella olisi oma koti.
Miten tulit mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Olin leivän hakureissulla ja näin Luukkaan Pysäkin pihalla naisen. Kysyin saisinko täältä töitä – ja niin minä tulin mukaan toimintaan. Vapaaehtoistyö on ollut osa elämääni aina, esimerkiksi vanhusten parissa ja ystäväpalvelussa.
Millainen on roolisi vapaaehtoisena?
Käyn auttamassa kolmena arkipäivänä viikossa. Keitän kahvia, hoidan tarjoiluja ja juttelen asiakkaiden kanssa. Huumori on tärkeä osa työotettani. Asiakkaat ovatkin sanoneet, että huumori on minun kukkani.
Mikä on ollut mieleenpainuvinta?
Erityisesti minulle on jäänyt mieleen kohtaaminen erään kävijän kanssa, joka käyttäytyi huonosti. Pidin hänelle puhuttelun ja sanoin, että kyllä sinä osaat käyttäytyä, jos vain haluat. Sen jälkeen hänen käytöksessään tapahtui ihmeellinen muutos positiiviseen suuntaan.
Mitä vapaaehtoistyö sinulle merkitsee?
Vapaaehtoistyössä oppii ymmärtämään kaikenlaisia ihmisiä ja työ opettaa näkemään kaikki ihmiset samanarvoisina.
Parasta työssä on kävijöiden tuki. Tunnen todella, että minua arvostetaan. Vapaaehtoistyö tuo merkitystä elämään.
Minkälaisia haasteita olet kohdannut?
Minulta on kysytty, että etkö pelkää huumeriippuvaisia? En yksinkertaisesti osaa pelätä. Uskallan asettaa rajat ja puuttua tilanteisiin jämäkästi.
Mihin haluat vaikuttaa?
Kaikilla täytyy olla jonkinlainen asunto! Kannan huolta ihmisten perustarpeista ja siitä, että jokaisella on oikeus oman kodin turvaan.
Miksi juuri Luukkaan pysäkki?
Täällä on mukava meininki. Kukaan täällä ei ole meistä pomo, vaan jokainen saa tehdä omalla tavallaan, kunhan homma hoituu. Täältä saa myös ottaa kahvia ja leipää kotiin.
Lue lisää vapaaehtoistarinoita