Hengellistä toimintaa järjestöissä ohjaavat päihdehuollon laatusuositukset, lait sekä järjestöjen toimintaa rahoittavan STEAn linjaukset.
Päihdehuollon laatusuositukset
Sosiaali- ja terveysministeriön laatimissa Päihdehoidon laatusuosituksissa mainitaan, että ”asiakkaan ilmaisemat uskonnolliset tai eksistentiaaliset tarpeet tulisi ottaa huomioon palveluiden kokonaisuudessa”. Samanlainen kannanotto löytyy myös Opetushallituksen ohjeistuksista liittyen päihdehoidon kehittämiseen. OPH:n työryhmä ohjeisti, että päihdehoidossa on luotava valmiuksia kohdata ihmisen elämän tarkoitukseen ja uskonnollisiiin kysymyksiin liittyvä hätä.
Lähteet:
OPM 2007. Päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämistyöryhmän mietintö. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:17. Helsinki: Opetusministeriö
Hengellinen toiminta ja laki
Hengellistä toimintaa ohjaavat perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Perustuslaki
6 § Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
11 § Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki määrää, ettei kukaan ei joudu toista huonompaan asemaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteisen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Laki edellyttää syrjimättömyyden periaatteen noudattamiseen kaikessa toiminnassa. Näin ollen kenenkään mikään ominaisuus ei saa vaikuttaa palveluihin, osallisuuteen ja turvalliseen ympäristöön.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on kirjoitettu:
4 § Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun
Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
8 § Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.
STEAn ohjeistukset
STEA rahoittaa järjestöjen toimintaa ja se on linjannut hengellistä toimintaa seuraavasti: ”Avustusta ei myönnetä toimintoihin, joita kirkko tai muu uskonnollinen yhdyskunta harjoittaa lakisääteisesti tai muutoin ilmeisen hengellisessä tarkoituksessa. Kohderyhmien ei saa edellyttää osallistuvan uskonnolliseen toimintaan. Avustuksen saajan mahdollinen uskonnollinen toiminta tulee eriyttää avustuksella tehdystä toiminnasta taloudellisesti ja toiminnallisesti.”