Tälle sivulle on koottu tutkimustietoa hengellisyyden merkityksestä päihdehoidossa.
Väitöskirjoja
Ekqvist, Eeva (2021) Kuntoutujien hyvinvoinnin ja toivon kokemukset sekä näkemykset tulevaisuudesta laitospäihdekuntoutuksen aikana. Tampereen yliopiston väitöskirjat 363. Tampere: Tampereen yliopisto.
Pekka Lundin väitöskirja-artikkelit:
Lund, P. T. (2016). Spiritual songs supporting recovery from substance abuse. Teoksessa T. Innanen, & V-M. Salminen (Toimittajat), Hymn, Song, Society (Sivut 224-254). [10] (Publications, The Church Research Institute; Nro 63). The Church Research Institute.
Lund, P. T. (2016). Christianity in Narratives of Recovery from Substance Abuse. Pastoral Psychology, 65 (2016)(3), 351-36
Lund, P. T. (2017). Christian faith and recovery from substance abuse, guilt, and shame. Journal of Religion and Spirituality in Social Work, 36(3), 346-366
Osa päihdeongelmaisista saa kristillisestä uskosta apua päihdeongelmasta toipumisessa. FM Pekka Lundin väitöstutkimuksessa havaittiin, että kristinusko tarjosi päihdeongelmasta toipuneille työkaluja syyllisyyden ja häpeän tunteiden käsittelyyn. Tutkimuksessa haastateltiin 21 entistä päihteidenkäyttäjää, joiden toipumisessa kristinuskolla oli merkittävä rooli. Heidän kertomuksissaan syyllisyyden ja häpeän kysymykset olivat vahvasti läsnä.
Lue tutkimus täältä: https://doi.org/10.1080/15426432.2017.1302865
Kuusisto, Katja (2010) Kolme reittiä alkoholismista toipumiseen. Tutkimus muutoksesta hoidon ja vertaistuen avulla sekä ilman professionaalista hoitoa: Tampere
”Henkisyys, hengellisyys ja usko näkyivät eniten ryhmäläisten ja vähiten asiakkaiden tuottamassa toipumispuheessa. Sen merkitys toipumisen käynnistäjänä esiintyi haastatteluaineistossa kolmella tavalla. Ensinnäkin uskosta haettiin voimaa raittiuden ylläpitoon. Myös muissa tutkimuksissa henkisyyden vaikutus on nähty nimenomaan voimaannuttavana ja suojaavana (Bliss 2007, 8–9). Ryhmäläisillä usko rinnastui jumaluuteen tai AA:n korkeampaan voimaan, kuten seuraavissa sitaateissa ”tää ohjelma on niinkun Jumalalta”(H/AA/M/002/25) tai ”tavallaan ollaanhan me uskossa sillä lailla että se on täydellinen elämänmuutos” (H/AA/M/030/32). Käsitykset siitä, mitä henkisyys (spirituality) itse kullekin tarkoitti, näyttivät jakavan saman moninaisuuden kuin miten henkisyys on myös tutkimuksen kentällä määritelty (Cook 2004, 545). Toiseksi hengellisyys ja uskonnollisuus näyttäytyivät myös itsessään elämänarvona, joka raittiuden myötä koettiin läheiseksi. Viimeiseksi ja kokemuksena harvinaisin oli usko kristillisenä heräämisenä sellaisena, jota Niemelä (1999, 91–97) kuvaa eksistentiaalishengellisenä ulottuvuutena eli haluna päästä yhteyteen Jumalan kanssa. Kuusisto (2010, 175–176, 182)”.
Niemelä, J. 1999.Usko, hoito ja toipuminen. Tutkimus kääntymyksestä ja kristillisestä päihdehoidosta. Stakes tutkimuksia 96. Jyväskylä: Gummerus.
Muita tutkimuksia, artikkeleita ja kirjallisuutta
Hengellisyyden merkitys päihdeongelmasta toipumiselle. Raija Kuronen, Pro gradu -tutkielma. Sosiaalityö, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto. Elokuu 2014.
”Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että hengellisyys voi tukea raitistumista ja raittiina elämistä monin eri tavoin. Tässä tutkimuksessa hengellinen herääminen ja kristillinen kääntymys näyttivät johtavan kokonaisvaltaiseen muutokseen elämässä, jonka yhtenä osana oli päihteidenkäytön lopettaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan myös todeta, että hengellisyyden merkitys päihdeongelmasta toivuttaessa voi olla jo alkaneen raittiuden jälkeen uudessa elämäntavassa tukeminen tai toisaalta myös hengellinen kokemus voi itsessään johtaa raitistumiseen”.
Lahtinen-Antonakis, S. 2009. Päihderiippuvuudesta toipumisen kokemuksia – Miehet kertovat toipumisestaan ja sen ylläpidosta. Helsinki: Suomen setlementtiliitto. Yhteiskuntapolitiikan laitos. Setlementtijulkaisuja 21. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.
” ….kaikki yli vuoden päihteettöminä olleet olivat kaikki sitoutuneet AA:n toimintaan ja se koettiin tärkeimmäksi tuen muodoksi päihteettömyyden saavuttamisessa ja sen ylläpidossa. Pidempään päihteittä olleet kertoivat tutkielmassa myös hengellisyyden ja uskon merkityksestä elämässään (Lahtinen-Antonakis 2009, 103)”.
Mikko ja Roosa Linnanmäki: Eksistentiaalisten kysymysten puheeksioton merkitys päihdetyössä. Opinnäytetyö. Kevät 2019 SeAMK, Sosiaali- ja terveysala Sosionomi (AMK).
”Tutkimus osoitti, että jos päihdeasiakkaalla ei ole mitään merkitystä elämässään, ei toipumista voi tapahtua. Tutkimuksen mukaan oli yleistä, että päihdeasiakas koki jonkinlaisen kriisin tai pohjakosketuksen ennen hoitoon hakeutumista. Tällöin alkoi myös eksistentiaalisten kysymysten pohdinta. Sitä tapahtui myös asiakkaiden keskuudessa, jotka olivat jo jonkin aikaa kokeneet toipumista Eksistentiaalisten kysymysten käsittely päihdetyössä oli jokapäiväistä ja puheeksioton merkitystä päihdetyössä pidettiin hyvin suurena ”.
Eva Kanerva: Onko elämällä väliä- puhutaan elämän tarkoituksesta. PS-Kustannus 2011.
Kaisla Joutsenniemi, Krisse Lipponen: Resilienssi ja posttraumaattinen kasvu. Suomen Lääkärilehti 39/2015.
https://www.hameenkesayliopisto.fi/wp-content/uploads/2018/09/joutsenniemi_lipponen_2015.pdf
Tutkimuksessa todetaan, että yksilön myönteisiksi kokemia muutoksia tapahtuu viidellä posttraumaattisen kasvun alueella. Niistä yksi on elämänfilosofian muuttuminen, jonka suhteen tutkimus summaa: ”Merkitysten haku tapahtuneelle johtaa usein hengellisyyden lisääntymiseen ja uusien mahdollisuuksien näkemiseen. Ilmiö ei ole sidottu uskonnollisuuteen.”
Artikkelit:
Uskoon pohjaava sosiaalityö: toimikenttä, tutkimus ja tulokset Yhdysvalloissa. Markku Ruotsila. Kirjassa Anna meidän nähdä. Sininauhaliitto 80 v. juhlakirja, 2016.
https://www.sininauhaliitto.fi/julkaisut/kirjallisuus/anna-meidan-nahda/
12 askeleen ohjelmaan liittyviä tutkimuksia
Hengellisyys on 12 askeleen ohjelman ytimessä. Arvostetun Cochrane-tutkijaverkoston tutkimuskatsauksessa AA-ryhmiin osallistuvien havaittiin pysyvän raittiina todennäköisemmin kuin muita hoitoja kuten kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa saavien. AA-ryhmään osallistuneet olivat raittiita vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta noin viidenneksen todennäköisemmin, ja ero havaittiin vielä kaksi vuotta myöhemmin.
Menetelmä oli myös vähintään muiden keinojen veroinen, kun mittarina käytettiin esimerkiksi raittiuden kestoa tai juomisen vähentämistä.
Uutispalvelu Duodecim 6.4.2020 (Cochrane Database of Systematic Reviews 2020)
https://doi.org/10.1002/14651858.CD012880.pub2
Lahtela, Johannes: Voiko hengellisyys auttaa alkoholistia toipumaan? 12 askeleen ohjelma ja ortodoksinen hengellisyys. Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto Ortodoksinen teologia ,Pro gradu tutkielma, syyskuu 2016. Käytännöllinen teologia. .https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/17013/urn_nbn_fi_uef-20161137.pdf?sequence=-1&isAllowed=y
”Tutkimukseni keskeisenä tuloksena on, että alkoholismi on kolmitahoinen (fyysinen, henkinen ja hengellinen), ennen kaikkea hengellinen sairaus. Toipuakseen alkoholismista ihmisen on ensisijaisesti saatava apua sairauden hengelliseen puoleen — sitten on mahdollista toipua niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ortodoksinen hengellisyys voi auttaa alkoholistia toipumaan”.
Heinonen, Esa. Rukouksen ja mietiskelyn merkitys AA:n jäsenen elämään. Syksy 2013, 50 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
”Tutkimus osoitti, että rukouksen ja mietiskelyn merkitys AA:n jäsenille on suuri. AA:n jäsenet pitivät tärkeänä tunne-elämää tasapainottavaa ja itsetuntemusta parantavaa vaikutusta. Rukous ja mietiskely auttoivat AA:n jäseniä käsittelemään ja poistamaan negatiivisina pitämiään tunteita sekä ylläpitämään seesteistä elämää”.
Brian J. Grim and Melissa E. Grim: Belief, Behavior, and Belonging: How Faith is Indispensable in Preventing and Recovering from Substance Abuse. J Relig Health. 2019; 58(5): 1713–1750.Published online 2019 Jul 29.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6759672/
“This study reviews the voluminous empirical evidence on faith’s contribution to preventing people from falling victim to substance abuse and helping them recover from it. We find that 73% of addiction treatment programs in the USA include a spirituality-based element, as embodied in the 12-step programs and fellowships initially popularized by Alcoholics Anonymous, the vast majority of which emphasize reliance on God or a Higher Power to stay sober. We introduce and flesh out a typology of faith-based substance abuse treatment facilities, recovery programs, and support groups. This typology provides important background as we then move on to make an economic valuation of nearly 130,000 congregation-based substance abuse recovery support programs in the USA. We find that these faith-based volunteer support groups contribute up to $316.6 billion in savings to the US economy every year at no cost to tax payers. While negative experiences with religion (e.g., clergy sex abuse and other horrendous examples) have been a contributory factor to substance abuse among some victims, given that more than 84% of scientific studies show that faith is a positive factor in addiction prevention or recovery and a risk in less than 2% of the studies reviewed, we conclude that the value of faith-oriented approaches to substance abuse prevention and recovery is indisputable. And, by extension, we also conclude that the decline in religious affiliation in the USA is not only a concern for religious organizations but constitutes a national health concern.”